Kissoja pussissa

Jokseenkin hieno urheilusaavutus, kun kaksi kaikenkarvaista ystävää saa tungettua itsensä samaan muovipussiin...

Olutta niin että omatekoista huimaa

No helevettiläinen kun hokasin, että kaikki (ainakin ne miespuoliset jotka ovat maalta) meilläkin työpaikalla tekevät, panevat, olutta, Otin ohrasta vaariin ja aikani kuunneltua "miesten" juttuja uskaltauduin rinkiin kyselemään varovasti tästä niin salaperäisestä prosessista. No ei aikaakaan ja olin tilannut tarvittavat varusteet (tekniikan miehenä toki ammuin sopivasti yli) ja aloin heti ensimmäisellä laukauksella tehdä TOSImiesten olutta. SUOMEKSI, hyppäsin suoraan siihen oikeaan tekemiseen! EI mitään K-kaupan sotkuja vaan oluita ja tarvikkeita myyvän liikkeen premium-tavaraa suoraan ulkomailta. Aatelisten aatelia ja panimomestareiden salaisia reseptejä. Tämän jälkeen ei ole kahvilla istuessani tarvinnut kysellä neuvoja vaan niitä on suorastaan sadellut "uudelle tulokkaalle". On sovittu jo oluen maistamisilloista ja muista tapahtumista muiden olut miesten kanssa. Taisinhuomaamattani avata jonkinlaisen salaseuran ovet ja astella suoraan sisään :)

Saunassa haisee rankki ja miestä jännittää kun tuo hieno Tokmannilta (9.26€) hankittu muovinen sankko natisee ja paisuu vaikka on noita lämmönsäätimiä ja muita lukkoja pultattu tuo ämpäri täyteen. Taitaa olla ohra tai mallas tai joku mikä täällä haisee... Asiaan palataan hyvin pian.

CatWalk

"Catwalk, a term probably derived from catwalks that connect adjacent buildings, describes a narrow, usually elevated platform used by models to demonstrate clothing and accessories during a fashion shows. The term may also be derived from a more literal meaning, as models on the catwalk often use a walk which is exactly like that of a cat, placing one foot directly in front of the other to produce an alluring swagger in which the hips take on a more exaggerated movement." Wikipedia.


Noin se homma eteni ainakin viime lauantaina ja sunnuntaina. Kauniita nuoria naisia, ja miehiä, esittämässä asusteitaan, näyttämässä itseään ja tuomassa esille sitä tärkeintä -> KISSAA tai KISSOJA! Ei ole tottakaan mitä kaikkea sitä taas saa ihminen nähdä ja kokea kun taiteilee sen lauman keskellä ja kuuntelee elämistä ja sen tuottamaa iloa ja tuskaa. Varsinkin kun meidän mirrillä oli jotain ja miten se oppi hyppimään sinne ja tänne.... joo tuo on ollut meilläkin mutta MEIDÄN kissa se vasta onkin erilainen...


Tärkeintä kuitenkin on että MEIDÄN kissa VOITTAA!!

Kävin katsomassa myös oman kissamme aikaansaannoksia ja saannoksia on kolme. Kuvassa näet niistä kaikki :)

Sinne ja takaisin, eräiden ihmisten matka Intiaan

Tuli sitten käytyä muutama viikko viettämässä Intiassa. Intiassa kaikki on toisin, mikä tulikin todistettua heti Delhin lentokentälle päästyä. Ensimmäinen shokki odotti tuloaulassa missä oli ihmistä kuin meren mutaa laput kädessä odottamassa saapuvaa valkoista karjaa. Siltä se ainakin tuntui juuri sillä hetkellä. Seuraava shokki olikin sitten se kuuluisa intian liikenne, missä liikennesääntöjä ei ole ja turvaväli on noin 10 senttiä.Turvallisesti kuitenkin hotellille saavuttiin ja valmistauduttiin heti Delhi-Agra-Jaipur-Delhi -matkaan, mikä alkoi muistutti enemmän nuorisvankilaa kuin orpokotia.
Tiukka vartiointi ja kalterit varmistivat heti seuraavana päivänä. Reissu meni hyvin ja Taj Mahal tuli nähtyä Agrassa. Noh hyvin ja hyvin... Hieman yllätyksiäkin koettiin Agrassa, kun olimme autonkyydissä pienellä sivukujalla pamahti kivi suoraan takaoveen paikallisen uskonkiihkoilijan toimesta ja kuljettajamme sai hieman lisää intoa ajaa auto vauhdilla pois paikallisten asukkaiden alueelta.

Jaipurissa vierailimme orpokodissa ja veimme sinne hieman suomesta mukaan ottamiamme vaatteita ja karkkia. Orpokoti ainakin lasten turvan ja pakenemisen. Paikkaa johti vanha rouva tiukalla otteella ja sivusta seurasimme erään paikallisen perheen yritystä saada tytär takaisin töihin kotiin, kun oli tytär otettu talteen orpokotiin perheen hieman "ojennettua" tyttöä hänen huonosta työpanoksestaan. Eli lapsityövoima on vielä kunniassaan tässä saarivaltakunnan entisessä alusmaassa (täytyykin tarkastaa ostamieni paitojen ompeleet). Lapset olivat todella iloisia lahjoista ja vaatteista. puuttunut. Unohdimmentiin papereineen. Kun yritimme saada papereita lasten suusta pois johti se suureen nielemiskilpailuun ja suun näyttää miten karkki kuoritaan paperista ja se johti karkkien syö tyhjentämiseen ennen "paperi" tarkastusta.... ei tainnut lapsilla paljoa marianne maistua. Eloisuutta ei näistä nuorista Visiitti sai lopun, kun johtajatar totesi lasten jatkavan..ööh jotain ja poistuimme paikalta. Valitettavasti huomasimme poistuessamme vartijoiden (henkilökunta) keräävän kaikki lelut ja vaatteet pois toiseen huoneeseen. Varmaankin karkit ottavat parhaat vaatteet ja lelut omille lapsilleen tai antavat miehilleen myytäväksi kadulla ulkomaalaisille. Valitettavaa, mutta paikallista todellisuutta missä köyhyyttä riittää.


Loppuaika menikin sitten Delhissä ostaessa kaikkea turistille tarpeellista tulijaista ja nähtävyyksiä katsoessa. Intialaiset kauppiaat ja taksikuskit ovat todellisiä kynijöitä. Jokaisessa tuotteessa/kyydissä on valkoisen lisä ja se ei ole mikään pieni. Jokaisesta asiasta sai tingata ja tiputtaa hintaa. Muutaman kerran käytimme paikallista esim. ottaessamme taksi ja hinta oli 1/5 osa siitä mitä meille ehdotettiin... Tuli opittua sitten sekin ja lopussa kieltäydyimme kaikista "kalliista". Nopeasti alkoivat hinnat tippua varsinkin kyydeissä vaikka eivät nuo hinnat missään vaiheessa korkeita olleet, mutta ärsyttävää tuollainen reipas ylihinnoittelu ja "rasismi". Toinen todella ärsyttävä asia Intiassa on sen byrokratia. Intialaiset kuulemma ottivat englantilaisen byrokratian ja kertoivat sen kahdella ja lisäsivät mausteeksi täydellisen korruptoituneisuuden. JA se näkyy. Esimerkki: Lentokentällä jonotin turvatarkastukseen ja käsimatkatavarastani puuttui tagi (se lappu missä on nimi ja osoite) ja sotilaan tarkastaessa, ja todetessa kaiken muun olevan kunnossa, lappusiani ja huomatessaan tämän puutteen repussani määräsi minut palaamaan alkuun (jono oli ainakin 200 metriä pitkä) ja hakemaan checkin tiskiltä sellaisen lapun. Suunnatonta vitutusta tuntien marssin takaisin päin ja kyselin kaikilta virkailijoilta jotain tagia laukkuuni, niin vastauksena oli kysymys mikä lentoyhtiö? Ja eivät antaneet tagia, koska eivät ole Finnairin henkilökuntaa..... VITUTTI JA PALJON. Onnekseni löysin allItalian tagin maasta ja palasin jonottamaan (kiitos Italia).... nooh ei tässä vielä kaikki.... pääsin sen tarkastuksen ohi, mutta olivat repineet sen tagin irti laukustani läpivalaisun jälkeen ja jättivät kertomatta, että ilman sitä ei tarvitse koneeseen nousta. Arvaattekin varmaan jo lopun ja sen hässäkän kun en sattunut olemaan ainoa siinä Finnairin koneessa jolta se tagi puuttui. Finnairin henkilökunta ei missään vaiheessa neuvonut matkustajia laittamaan jotain lappusta jokaiseen käsimatkatavaraan ja pitämään niistä tarkkaa huolta -> Finnairin palvelu Intiassa oli huonoa, kuten saamamme ruoka koneessa. Itselläni oli käytettyjä sokeri ja pippuri pusseja ruuan päällä!!! Arvatkaa söinkö? Lentoemännän vastaus ja keskustelumme meni jokseenkin seuraavalla tavalla:

Minä, katsokaapa ruokaani
LE, voi haluatteko uuden annoksen
minä, En halua, kiitos
LE, no Intia on intia, heh (pakollista naurua)
minä, haluasin valittaa asiasta
LE, voitte valittaa jotta saadaan asia kuntoon oikeassa paikassa...

ja asiaan ei ikinä palattu tai tuotu mitään lappua mihin olisin voinut valitukseni kirjoittaa... ja Finnairia kehutaan hyväksi lentoyhtiöksi. ONNEKSI ON INTERNETTI JA ATK!!
PS. tuli tuossa lumottua pari nahkakravattiakin joutessani.

Lontoon ihme

No niin taas saatiin nähdä meidän ihastuksemme suuresta maailmasta Lontoosta. Ihanaa kun Kati tuli taas käymään ja tytöt saivat käydä noin vuoden kuulumiset kerralla läpi. Nyt se meikäläinenkin tietää miltä seinäruususta tuntuu tanssilavan nurkassa, kun kukaan ei hae tanssiin. No ei se nyt noin kauheaa ollut ja onhan tuo nyt mukava nähdä tuttuja edes kerran vuodessa. Mikään ei ollut kauheasti muuttunut, toisella vaihtuu asuinkumppani ja toisella vain lapset kasvaa ja talo valmistuu. Kolmannella on kissoja joista puhutaan kuin lapsista ja vertaillaan sitten miten meidän "lapset" ja teidän lapset on kehittyneet omalla tavallaan. Lontoosta ei hirveästi ehditty jutella, kun muut pälättää Kati sinunkin puolestasi, SORI!!!! Ensi kerralla saat olla sanaisampi ja kuten lupasin Lontoossa tavataan!!

Tsemppiä kaikille kuvassa poseeraaville, eli vasemalta oikealle Sari, Kati ja Kati.

Isojen poikien leikit

Perskules kun tuli taas taisteltua kaiken maailman terroristeja vastaan ja voitettua puolikas kivipallo omaksi. On se vaan ihmeellinen tuo internetin maailma kun tuntemattomien kanssa voi yhdessä rakentaa uuden imperiumin tai vain edetä rinta rinnan kohti tuntematonta aseet tanassa. Jos voisi asiasta vielä addiktiivisemman saada, niin tissit ja virtuaalipornoa peliin. Näitä internetissä pelattavien pelien suosiota ei tarvitse oikeastaan enää ihmetellä (ainakaan tässä pienessä päässä), koska suurin osa on selkeästi suunnattu 25-45v "nuori" mies luokkaan. Toki nainenkin voi ampua, sotia, räjäyttää ja raiskata, mutta veikkaan naisten pitävän enemmänkin keittämisestä, leipomisesta, siivoamisesta ja synnyttämisestä.


No joskus voittaa ja joskus ei. Onneksi se on vaan internettiä ja tulevaisuuden sodat voitaisiin käydä Judge Dredd lehdistä opitulla tavalla eli joukkueet kentälle ja voittajamaan joukkue saa toiselta kaupungin.

Tietokone ja sen ihmeet

Metsästyksestä toivuttuani ja töihin palattuani törmäsin taas näihin maailman ihmeisiin...

Kun tietäisi vielä mitä tehdä tämän pirullisen mainosohjelman kanssa ja miten. Onhan minulla toki tämä nimeltä mainitsematon virustorjuntaohjelma käytössäni, mutta tuo käyttäjän opastus on hieman puutteellista vai mitä??

Ehkä annan mainosohjelman olla ja nauttia syksyisestä ilmasta ja nauttia toisen kupin kahvia.

Munat pataan ja kermat perään

No voi perkele. Jokavuotinen metsästysmatka suomalaiseen luontoon on taas kerran takana. Sunnuntai oli normaali aloituspäivä eli totuttelimme luontoon ja nautimme suomalaista valkoviiniä pyttipannun kera. Maanantaina sitten syöksyimme innolla (koko joukko) metsään hoitelemaan nuo avuttomat metsissämme liikkuvat kanalinnut. SAALIS: 1 kurppa ja 1 metsiemme tyhmin lintu, pyy. Huonoin aloituspäivä ikinä. Seuraavista päivistä ei kannata suuremmin mainita johtuen vesisateesta ja sen mukanaan tuoman masennuksen johdosta, johon otimme lääkettä parhaamme mukaan. Joukkomme ainoa oikea duunari, kirvesmies, teki sitten hommia mökillä korjaten laiturin ja kertoen hauskoja kaskuja iltojen hämärtyessä (jos sitä hämärtymistä nyt näki tummien sadepilvien lomasta). Onneksi loppu hyvin ja kaikki hyvin, eli Kuusamossa ollessamme saimme alle yhden parhaista metsästyaamuista aikoihin. -3 astetta ja mahtava auringon nousu takasivat mitä parhaimman tilaisuuden kiväärille ja miehelle sen aseen takana. Ja se siitä tarinasta ja aikeista. Lopussa kiitos seisoo ja saldohan näytti seuraavana sunnuntaina seuraavalta: 13 pulloa suomalaista valkoviiniä ja 6 koria suomalaista kuravettä.

Taas sitä saa

No nyt se taas alkaa -> Kanalintujen metsästys!! Jokavuotinen perinne taas jatkuu tulevina viikkoina ja metsät täyttyvät innokkaista miehistä ja miehen aluista, toki unohtamatta sitä 3,8% naisista jotka metsästystä harrastavat. Kohta saa taas lehdestä lukea kuinka on ammuttu ohi ja viereinen metsämies on saanut kankkunsa täyteen hauleja tai huonossa tapauksessa peffassa on luodikon jättämä jälki. Onnea ja menestystä itselleni ja muille rohkeille, jotka metsään haluavat mennä nyt....

Sosiaalipornoa

Tulipa sitten taas vierailtua kissanäyttelyssä. Omakin perheeni omaa kissan jos toisenkin, mutta se ei tarkoita minun "harrastavan" kissoja. No nyt sitten voikin alkaa ihmettelemään, että mitä varten sitten käyn kyseisissä tapahtumissa vaikka ei voisi vähempää kiinnostusta asiaan löytyä? Jaaha... ainakin kyseiset tapahtumat täyttävät tarpeeni sosiaalipornosta. Kyseiset tapahtumat ovat meikäläiset Big Brother tai ainakin paljon siihen suuntaan. Paljon ihmisiä ympärillä joiden keskusteluja pääset kuin vaivihkaan kuuntelemaan... nuidenkin elukka (kissa) on pesemättä, miten silläkin on sellaiset mielipiteet, miten tuokin tuomari voi olla tuota mieltä.... niin tämähän on TÄYSIN tuomaripeliä :)) Se tässä ehkä onkin parasta! Ei ole kyse niinkään kissasta, vaan omista sosiaalisista perseen nuolenta kyvyistäsi!! Ja mikä parasta, jos olet mukana aktiivitoiminnassa, glooria sataa niin omistajalle, kuin sille kissallekkin mikä on lopulta kuitenkin vain statisti koko toiminnassa. Toinen silmiinpistävä asia on miesten puute. SIIS oikeiden miesten puute! Ei ole montaa miesten miestä siinä ihmispaljoudessa. Tällä en tarkoita biologisesti miestä, vaan miestä joka pitää jopa vastakkaisesta sukupuolesta. Tekee joskus jopa itsellä mieli ottaa lähintä miestä kädestä ja katsoa häntä syvälle silmiin...... NO EI HELVETISSÄ :O

Palaan asiaan lähitulevaisuudessa....

Ai niin, onhan siellä vielä ne kauniit naiset jotka tarvitsevat lohdutusta, kun kissa ei pärjääkkään tuossa kovassa maailmassa ;)

Ja pappi vain puuttuu

No nyt tämä sitten alkaa. Ensimmäistä kertaa ilman pappia kyydissä... eli tekemässä jotain mistä ei oikeastaan ole hajuakaan. Taitaa tämäkin olla omalta osaltaan sitä nykypäivän sosiaalipornoa mitä harrastettiin 1900-luvulla kahviloissa. No harjoituksesta ja uuden oppimisesta se tämäkin käy näin 2000- luvulla. Join muuten pullon Belhavne Scottish Ale:a ja ei ollenkaan hullumpi olut noin ruokakaupasta ostettuna.