Munat pataan ja kermat perään

No voi perkele. Jokavuotinen metsästysmatka suomalaiseen luontoon on taas kerran takana. Sunnuntai oli normaali aloituspäivä eli totuttelimme luontoon ja nautimme suomalaista valkoviiniä pyttipannun kera. Maanantaina sitten syöksyimme innolla (koko joukko) metsään hoitelemaan nuo avuttomat metsissämme liikkuvat kanalinnut. SAALIS: 1 kurppa ja 1 metsiemme tyhmin lintu, pyy. Huonoin aloituspäivä ikinä. Seuraavista päivistä ei kannata suuremmin mainita johtuen vesisateesta ja sen mukanaan tuoman masennuksen johdosta, johon otimme lääkettä parhaamme mukaan. Joukkomme ainoa oikea duunari, kirvesmies, teki sitten hommia mökillä korjaten laiturin ja kertoen hauskoja kaskuja iltojen hämärtyessä (jos sitä hämärtymistä nyt näki tummien sadepilvien lomasta). Onneksi loppu hyvin ja kaikki hyvin, eli Kuusamossa ollessamme saimme alle yhden parhaista metsästyaamuista aikoihin. -3 astetta ja mahtava auringon nousu takasivat mitä parhaimman tilaisuuden kiväärille ja miehelle sen aseen takana. Ja se siitä tarinasta ja aikeista. Lopussa kiitos seisoo ja saldohan näytti seuraavana sunnuntaina seuraavalta: 13 pulloa suomalaista valkoviiniä ja 6 koria suomalaista kuravettä.