Turvallisesti kuitenkin hotellille saavuttiin ja valmistauduttiin heti Delhi-Agra-Jaipur-Delhi -matkaan, mikä alkoi muistutti enemmän nuorisvankilaa kuin orpokotia. 
Tiukka vartiointi ja kalterit varmistivat heti seuraavana päivänä. Reissu meni hyvin ja Taj Mahal tuli nähtyä Agrassa. Noh hyvin ja hyvin... Hieman yllätyksiäkin koettiin Agrassa, kun olimme autonkyydissä pienellä sivukujalla pamahti kivi suoraan takaoveen paikallisen uskonkiihkoilijan toimesta ja kuljettajamme sai hieman lisää intoa ajaa auto vauhdilla pois paikallisten asukkaiden alueelta.
Jaipurissa vierailimme orpokodissa ja veimme sinne hieman suomesta mukaan ottamiamme vaatteita ja karkkia. Orpokoti ainakin lasten turvan ja pakenemisen. Paikkaa johti vanha
rouva tiukalla otteella ja sivusta seurasimme erään paikallisen perheen yritystä saada tytär takaisin töihin kotiin, kun oli tytär otettu talteen orpokotiin perheen hieman "ojennettua" tyttöä hänen huonosta työpanoksestaan. Eli lapsityövoima on vielä kunniassaan tässä saarivaltakunnan entisessä alusmaassa (täytyykin tarkastaa ostamieni paitojen ompeleet). Lapset olivat todella iloisia lahjoista ja vaatteista. puuttunut. Unohdimmentiin papereineen. Kun yritimme saada papereita lasten suusta pois johti se suureen nielemiskilpailuun ja suun näyttää miten karkki kuoritaan paperista ja se johti karkkien syö
tyhjentämiseen ennen "paperi" tarkastusta.... ei tainnut lapsilla paljoa marianne maistua. Eloisuutta ei näistä nuorista Visiitti sai lopun, kun johtajatar totesi lasten jatkavan..ööh jotain ja poistuimme paikalta. Valitettavasti huomasimme poistuessamme vartijoiden (henkilökunta) keräävän kaikki lelut ja vaatteet pois toiseen huoneeseen. Varmaankin karkit ottavat parhaat vaatteet ja lelut omille lapsilleen tai antavat miehilleen myytäväksi kadulla ulkomaalaisille. Valitettavaa, mutta paikallista todellisuutta missä köyhyyttä riittää.
Loppuaika menikin sitten Delhissä ostaessa kaikkea turistille tarpeellista tulijaista ja nähtävyyksiä katsoessa. Intialaiset kauppiaat ja taksikuskit ovat todellisiä kynijöitä. Jokaisessa tuotteessa/kyydissä on valkoisen lisä ja se ei ole mikään pieni. Jokaisesta asiasta sai tingata ja tiputtaa hintaa. Muutaman kerran käytimme paikallista esim. ottaessamme taksi ja hinta oli 1/5 osa siitä mitä meille ehdotettiin... Tuli opittua sitten sekin ja lopussa kieltäydyimme kaikista "kalliista". Nopeasti alkoivat hinnat tippua varsinkin kyydeissä vaikka eivät nuo hinnat missään vaiheessa korkeita olleet, mutta ärsyttävää tuollainen reipas ylihinnoittelu ja "rasismi". Toinen todella ärsyttävä asia Intiassa on sen byrokratia. Intialaiset kuulemma ottivat englantilaisen byrokratian ja kertoivat sen kahdella ja lisäsivät mausteeksi täydellisen korruptoituneisuuden. JA se näkyy. Esimerkki: Lentokentällä jonotin turvatarkastukseen ja käsimatkatavarastani puuttui tagi (se lappu missä on nimi ja osoite) ja sotilaan tarkastaessa, ja todetessa kaiken muun olevan kunnossa, lappusiani ja huomatessaan tämän puutteen repussani määräsi minut palaamaan alkuun (jono oli ainakin 200 metriä pitkä) ja hakemaan checkin tiskiltä sellaisen lapun. Suunnatonta vitutusta tuntien marssin takaisin päin ja kyselin kaikilta virkailijoilta jotain tagia laukkuuni, niin vastauksena oli kysymys mikä lentoyhtiö? Ja eivät antaneet tagia, koska eivät ole Finnairin henkilökuntaa..... VITUTTI JA PALJON. Onnekseni löysin allItalian tagin maasta ja palasin jonottamaan (kiitos Italia).... nooh ei tässä vielä kaikki.... pääsin sen tarkastuksen ohi, mutta olivat repineet sen tagin irti laukustani läpivalaisun jälkeen ja jättivät kertomatta, että ilman sitä ei tarvitse koneeseen nousta. Arvaattekin varmaan jo lopun ja sen hässäkän kun en sattunut olemaan ainoa siinä Finnairin koneessa jolta se tagi puuttui. Finnairin henkilökunta ei missään vaiheessa neuvonut matkustajia laittamaan jotain lappusta jokaiseen käsimatkatavaraan ja pitämään niistä tarkkaa huolta -> Finnairin palvelu Intiassa oli huonoa, kuten saamamme ruoka koneessa. Itselläni oli käytettyjä sokeri ja pippuri pusseja ruuan päällä!!! Arvatkaa söinkö? Lentoemännän vastaus ja keskustelumme meni jokseenkin seuraavalla tavalla:Minä, katsokaapa ruokaani
LE, voi haluatteko uuden annoksen
minä, En halua, kiitos
LE, no Intia on intia, heh (pakollista naurua)
minä, haluasin valittaa asiasta
LE, voitte valittaa jotta saadaan asia kuntoon oikeassa paikassa...
ja asiaan ei ikinä palattu tai tuotu mitään lappua mihin olisin voinut valitukseni kirjoittaa... ja Finnairia kehutaan hyväksi lentoyhtiöksi. ONNEKSI ON INTERNETTI JA ATK!!
PS. tuli tuossa lumottua pari nahkakravattiakin joutessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti